"Kun Kemijoessa Jaatilan kylän kohdalla virtaavan Petäjäskosken
vuosituhansia vapaana virranneita kuohuja ryhdyttiin vangitsemaan voimatalouden
palvelukseen, alkoi myös rakentajien voimakas muuttoliike paikkakunnalle.
Väestön lisääntyminen aiheutti monenlaisia muutoksia Jaatilan kylän rauhalliseen
elämäntahtiin. Muun hälinän lisäksi se aiheutti ryntäyksen kylän ympäristössä
oleville riistamaille ja kalavesille. Voimalaitoksen rakentamisvaiheen
alkuaikoina vallitsikin näillä alueilla suorastaan mielivaltainen ja mistään
piittaamaton eränkäynti, siihen liittyen myös muita ikäviä lieveilmiöitä." (O.
Jutila, Pyytömies-lehti 1965, s. 5.).
Asiaan järjestystä kaipaavat kyläläiset ja voimalaitosrakentajat
päättivät kaukonäköisesti perustaa asiantilan parantamiseksi oman
metsästysseuran. Metsästäjien järjestäytyminen ja maanvuokrauksen organisointi
alkoi 50-luvulla muutenkin olla erittäin vilkasta.
Seuran perustamiskokous pidettiin 16.3.1955 Petäjäskosken Petäjäspirtissä. Paikalla oli
25 "eräkärpäsen"
puremaa henkilöä.
Tiedossa olevat
seuran
perustajajäsenet olivat Oskari Jutila, Sulo Liuhanen, Hannes Hirvaskari, Kalle
Huusko, Kalevi Henttonen, Pentti Minkkinen ja Veikko Järvelä. Seuran
ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Oskari Jutila. Muut
ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat varapuheenjohtaja Reino Tiuraniemi,
sihteeri Sulo Liuhanen, rahastonhoitaja Ensio Hella
ja jäsenet Niilo Aula, Matti Väätti, Niilo
Laurila, Viljo Suutari ja Erik Finning (myöh.
Aarnipuro). Seuran jäsenmaksuksi
päätettiin 5 mk ja liittymismaksuksi 10 mk. Maanomistajajäsenet
vapautettiin jäsenmaksusta, koska he olivat luovuttaneet korvauksetta
omistamansa maat seuran käyttöön. Seuran viirin
suunnitteli Unto Niskanen.
Seuran perustajajäsenet ovat jo lähes kaikki edesmenneitä metsästäjiä, mutta heidän
ansiostaan
Petäjäisen Pyytömiehet ry on yhä olemassa ja
toiminta jatkuu.
Aluksi seuran nimi oli Alakemijoen Metsästysseura ry, mutta
kalastusta ei haluttu sivuuttaa ja seuraavassa vuosikokouksessa seuran nimi
muutettiin Alakemijoen Metsästys- ja kalastusseura ry:ksi. Kun seuran
alkukasteessa saama nimi käsitti valtavasti laajemman alueen kuin mitä seuran
toimintaa voitiin tehokkaasti suorittaa, päätettiin nimeä taas muuttaa.
Reijo Lehtosalon ehdotus, Petäjäisen Pyytömiehet, voitti nimikilpailun
ja seuran nimi muuttui nykyiseen muotoonsa. Uuden nimen katsottiin osuvasti
kuvaavan sitä toimintaa ja "pyytö"-aluetta, mihin seuran toiminta ulottuu.
Yhdistysrekisteriin Petäjäisen Pyytömiehet ry on merkitty 21.10.1959.
Valistuneiden paikallisten
maanomistajien kaukonäköisyyden tuloksena saatiin valtaosa Jaatilan kylässä
olevia riistamaita seuran hallintaan. Läheisyydessä sijaitsevia valtion
omistamia vesialueita
onnistuttiin myös vuokraamaan seuran kalamiesten käyttöön.
Alkujärjestelyjen
jälkeen seuran toiminta eteni ripeää vauhtia. Jäsenmäärän
kasvaessa ja erilaisten toimintamuotojen lisääntyessä perustettiin vielä
nykyäänkin toimivat jaostot. Tuolloin oli kyllä lisäksi naisjaosto,
nuorisojaosto, pystykorvakoira- ja kanakoirajaosto sekä huvitoimikunta.
Vuosina 1966 - 1975
erityisesti ajokoirajaosto toimi erittäin vilkkaasti. Koiranäyttelyt olivat
vuosittain ja ajokokeita pidettiin
tuhka tiheään. Petäjäisen Pyytömiesten edustajia vuosilta 1966 ja 1970 sekä koiranäyttelyn
tuloksia v. 1970 löydät linkistä. Vuoteen 2001 saakka ajokoirajaosto on järjestänyt vuosittaiset
ajokokeet, joinakin vuosina jopa useammat. Nykyisin seuran ajokoirajaosto on lakkautettu toistaiseksi sen
vähäisen toiminnan vuoksi. Toivomme, että jäniskannan elpyessä myös
ajokoiratoiminta virkistyy.
Seuralla on ollut käytössä oma ampumarata aluksi Pirulan montulla ja 16.8.1967 päivätyn
perustamislupahakemuksen käsittelyn jälkeen ampumarata siirrettiin vuokratulle
alueelle Ruikkaan nykyiselle paikalleen. Purotaimenen
kasvatusaltaat ja seuran ensimmäinen erämaja (kuva vieressä) rakennettiin Peso-ojan varteen v.
1967. Näistä kuitenkin luovuttiin v. 1975. Seuran vanhempi kämppä Vareslammella
valmistui v. 1966 ja uusi kämppä saunoineen valmistui vuonna 1978.
Kymmenessä vuodessa jäsenmäärä kasvoi runsaasta paristakymmenestä ollen v. 1965
jo 280, joista maanomistajajäseniä oli 65. V. 1970 jäsenmäärä oli
370, josta se sitten laski 250:een ja pysytteli seuraavilla vuosikymmenillä
suurin piirtein samana ja viimeiset 10 vuotta se on hiljalleen
laskenut nykyiseen 174 jäseneen, joista maanomistajia on 36.
Seurassa toimitettiin
myös omia lehtiä. Hyvien erätapojen kehittäjä,
Perä-Suolijärven Sanomat ilmestyi
päivänvaloon aina kun jotain merkittävää oli tapahtunut. Uutisotsikot kuvannevat
lehden luonnetta sattuvasti: "Merirysät Rosvohotun ihanilla vesillä", "Rannasta
toiseen ulottuva verkkorivi Ropsajoen suulla", "Siian hopeakylki välkkyi 30 mm:n
verkossa", "Loukkuja ja ansoja metsästysmailla", "Autometsästäjät
hävinneet Pirulan tieltä", "Uljas taisto
hirven ja miehen välillä keväthangella", "Kiväärin laukaus kuulaassa
kevätyössä metson näppäilyjen seassa", "Koiralauman hilpeä ralli kasteisella
niityllä heinäkuussa", "Metsopoikue ammuttiin viimeiseen siipisulkaan"
ja "Rappeutunut on vanha metsäläinen - tyytyväisenä lähtee kotiin jo
kolmannen jäniksen tai toisen linnun jälkeen mattoja piiskaamaan". Lehteä
toimitettiin vuoteen 1974 saakka kohtalaisen aktiivisesti. Lehden teko harveni ja viimeinen numero
ilmestyi v. 1983. Ehkäpä joskus Suoliperän Ukon lopputoteamus: "Seuraan
tilannetta ja minusta kuullhan vielä", toteutuu. Lehteä toimitti Unto Niskanen.
Hän kirjoitti myös useita seuran pikkujoulujen ohjelma-aiheita ja näytelmiä.
Seuran toista
ehdottoman asiallista Pyytömies-lehteä
toimittivat Kalle Huusko, Reijo Lehtosalo, Unto Niskanen ja Olavi Virtanen.
Lehteen sisältyi erinomaisia kirjoituksia eri koiraroduista ja metsästyksestä
koirien avulla, ketunpyynnistä, hirvenmetsästyksestä, kanalintujen
metsästyksestä, metsästysseurojen
tarkoituksesta, aseista ja ampumataidoista, kilpailuista, lohenpyynnistä ja yleensäkin kaikista metsästyksen ja kalastuksen
osa-alueista. Lehteä toimitettiin vuoteen 1975 saakka.
Seuran
pitkäaikaisimpia toimitsijoita ja kantavia jäseniä ovat olleet puheenjohtaja
Olli Vähäkari, 1976-1995, sihteeri Kari Ikonen, 1968-1970
ja 1976-1995 sekä
rahastonhoitaja Esa Hirvaskari, 1987-2004.
Poimintoja vuosien 1955 - 1965 toiminnasta:
Alun runsaasta
paristakymmenestä vuonna 1965 jäsenmäärä oli jo 280, joista maanomistajajäseniä
oli 65. Maa-alueita oli vuokrattu n. 6000 ha ja
vesialueita n. 100 ha. Vuosittain seura oli anonut 5 - 10 hirvenkaatolupaa, jotka
oli jaettu pääasiassa maanomistaja- jäsenten kesken. Jäsenmaksu oli 5 mk.
Jäsenten väliset kilpailut
Järjestetty hiihtoammuntakilpailut v. 1960 Pirulan montulla, kahdet
riistapolkuammuntakilpailut, skeet haulikkoammuntakilpailut, hirvi- sekä
haulikkotaitomerkkiammunta, pilkkikilpailuja, kahdet ajokoirakokeet,
pystykorvakoirakokeet ja kanakoirakokeet.
Pakollisista hirvikoeammunnoista kerrotaan
ensimmäisen kerran v. 1958.
Riistanhoito- kalastus- ja viljelystoiminta
Pidetty
metsästys- ja kalastusaiheisia valistustilaisuuksia elokuvaesityksineen.
Istutettu siikaa, taimenta ja sateenkaarirautua yhteensä n. 1 500 000
kalanpoikasta vuosina 1955-1965. Istutettu Vareslampeen 1-3 kg painoisia haukia
ahvenkantaa harventamaan. Suoritettu kalastuksen valvontaa. Kerätty talkoovoimin
kesällä heinää (1 lehmän talven heinä vuosittain) ja levitetty jäniksille
maastoon ja kaadettu haapoja. Metsälinnuille tehty soranotto- ja rypypaikkoja.
Vuokravesien rantapuihin laitettu n. 100 telkänpönttöä. Järjestetty vuosittainen
kettujen ja varislintujen hävittämiskilpailu, ensimmäisenä pyyntivuonna saatiin
60 punaturkkia.
Ajokoiratoiminta
16
ajokoirakokeet, joihin oli osallistunut 114 koiraa.
Rakennustoiminta
Peso-ojan kämppä ja purotaimenen kasvatusaltaat valmiit v. 1967. Ampumaradan
työt.
Muu
toiminta
Vuosittaiset pikkujoulut näytelmineen.
Poimintoja vuosien 1965 - 1975 toiminnasta
Jäsenmäärä oli huipussaan vuonna 1970, jolloin
jäseniä oli 370, joista 65 maanomistajajäseniä. Vuoden 1975 lopussa
jäsenmäärä oli 250, joista edelleen 65 maanomistajajäseniä. Jäsenmaksu oli
nostettu 10 markkaan.
Riistanhoitotöiden osalta toiminta jatkui samaan
malliin, eläimistä huolehdittiin, riistapeltoja tehtiin ja kalanpoikasia
istutettiin ja ruokittiin. Toiminta laajentui ja kilpailuja pidettiin entistä
useammin. Ensimmäiset koiranäyttelyt pidettiin v. 1966 ja niitä oli vuosittain
lähes kymmenen vuoden ajan. Hirviä metsästettiin entisessä määrin eli 5-10
lupaa/vuosi. Pilkki-, onki- ja ammuntakilpailujen lisäksi
oli Uistimen heittokilpailut, Erähiihdot, Savikiekkokilpailut ja Hirvi-haulikko
-ottelu tervolalaisia vastaan. Ensimmäinen maininta Jokivarren
hirvikilpailuista on vuodelta 1971. 70-luvun alussa lisätuloja hankittiin bingoa
pitämällä, raivausurakoilla, naisjaoston valmistamilla Pyytömies-puseroilla ja
anorakeilla ja nuorisojaoston joulupukkitoiminnalla. Vareslammelle entisöitiin
vanha työmaakoppi kämpäksi v. 1966. Ampumarata siirtyi Ruikkaan v. 1968 ja sinne
tarvittiin lisärakennuksia. Peso-ojan kämppä myytiin v. 1975 ja uuden
tekoa Vareslammelle aloiteltiin. Ensimmäiset Vappuhumpat
mainitaan v. 1971 ja niitä järjestettiinkin pitkälle 80-luvulle saakka. Lisäksi
oli Kutujuhlaa, Juhlailtaa, Vareslammen savukalailtaa ja lohisoppailtaa ja
tietysti pikkujoulut upeine näytelmineen. Talkootyötä ja puuhaa riitti varmasti
jokaiselle.
Poimintoja vuosien 1975 - 1995 toiminnasta
Parin vuosikymmenen ajan jäsenmäärä pysytteli suurin piirtein vakiona
vaihdellen 220 - 250 jäsenen välillä. Vuoden 1985 lopussa jäseniä oli 237,
joista maanomistajia oli 39 ja v. 1995 jäseniä oli 250, maanomistajia 36. Jäsenmaksu oli nostettu
ensin 25 markkaan v. 1985 ja 30 markkaan v. 1987.
Toiminta oli vakiintunut
riistanhoitotöiden ja kalaston hoidon osalta. Vuosittain heiniä vietiin maastoon
700-800 kg ja hirville nuolukiviä. Tehtiin haaparuokintapaikkoja, oltiin
ketun- ja minkinpyyntikursseilla ja
hävitettiin pienpetoja ja vahinkolintuja. Istutettiin kalanpoikasia ja koekalastettiin
viljelyslampia. Hirvenmetsästys laajeni, kun hirvilupia alkoi tulla aikaisempaa
enemmän. Lupien määrä vaihteli paljonkin, mutta huippuvuoden 1984 lupamäärä oli 63, joista kaikki saatiin nurin.
Hirvilupien yhteislupamenettely Muurolan Erämiesten ja Ruikan Erän kanssa alkoi 90-luvun
alussa. Pilkki-, onki-, ammunta- nitistyskilpailut ja Jokivarren kisat olivat jo
muodostuneet perinteeksi ja ne järjestettiin vuosittain, myös pakolliset
hirvikoeammunnat jatkuivat vuosittain. Vareslammen uusi kämppä saatiin valmiiksi ja kämpän vihkiäisiä
vietettiin juhannuksena v. 1978. Saunakin valmistui hiukan myöhemmin. Kunnostettiin ampumarataa,
tehtiin lisärakennuksia, betonipenkkaa ja sähkölinjaa. Ajokokeita pidettiin vuosittain,
parhaina vuosina 4-5 ajokoetta. Lisätuloja hankittiin
hirvenliha- ja kalahuutokaupoilla, arpajaisilla, aurausviittaurakoilla, vuoteen
1987 saakka järjestämällä Vappuhumpat ja muitakin humppailtoja 3-4 kertaa
vuodessa ja 90-luvun alusta lähtien yleisillä uistelukilpailuilla.
Pikkujoulut vaihtuivat Hirvipeijaisiin iltatansseineen v. 1975.
Poimintoja vuosien 1995 - 2005 toiminnasta
Viimeisen kymmenen vuoden aikana jäsenmäärä on laskenut hiljalleen. Kun vuonna
1995 jäseniä oli 250 niin vuonna 2005 jäseniä oli 178, joista maanomistajia 36.
Vuonna 2001 jäsenmaksu nostettiin 50 markkaan ja eurojen myötä 8,5 euroon v.
2002.
Toiminnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan voi jopa sanoa, että
toiminta sujuu vanhalla rutiinilla kuten ehkä keski-ikään kuuluukin, onhan seura
jo 50-vuotias. Riistanhoitotyö, perinteiset kilpailut ja hirvikoe- ja
harjoitusammunnat jatkuvat. Ampumaradalle on hankittu uusia laitteita ja
huollettu niitä. Viimeisimpänä, v. 2005 sinne on hankittu ja remontoitu ns.
"sihteerinkoppi", josta tulikin erinomainen. Haulikkorata päätettiin
lakkauttaa v. 2004, mutta hirviradalla toiminta jatkuu normaalisti. Hirviä metsästetään ja lupamäärät ovat
vaihdelleet 2 - 30 välillä. Hirvitorneja on pystytetty, viimeisimmät kolme
uutta tornia v. 2005. Samoin v. 2005 tehtiin kaksi uutta riistapeltoa. Uusittu
hirvitalli otettiin käyttöön v. 2000. Mönkijä hankittiin v. 2001 helpottamaan
hirvenlihojen kuljetusta. Hirvipeijaiset ovat vuosittain, mutta ilman
iltatansseja. Viimeiset, vuosittaiset 32. ajokokeet, olivat v. 2001 ja
ajokoirajaosto lakkautettiin toistaiseksi v. 2005. Lisätuloja saadaan
hirvenlihahuutokaupoista, arpajaisista ja ampumaradalta. Ja sitten
tietenkin, seuran omat nettisivut valmistuivat 50-vuotistoiminnan kunniaksi v.
2005. Toiminta on ehkä hieman rauhoittunut, mutta se jatkuu vakaana.
Petäjäisen Pyytömiehet ry 50 vuotta
Seura
juhlisti 50-vuotista taivaltaan 12.11.2005 pidetyissä hirvipeijaisissa, jossa
vieraili yhteensä noin 200 maanomistajaa, seuran jäsentä ja kyläläistä.
Hirvipeijaisten yhteydessä vuodesta 1996 seuran puheenjohtajana toiminut
Martti Tiuraniemi jakoi yhteensä 20:lle aktiivisesti seuratoimintaan
osallistuneille miehille ja naisille harrastukseen liittyvät
jokaisen nimellä varustetut puukot.
Kiitokseksi aktiivisesta seuratyöstä palkittiin: Olli Vähäkari, Martti
Tiuraniemi, Esa Hirvaskari, Lauri Hirvaskari, Eero Jussilainen, Pentti Kela, Mikko Maununiemi, Pentti Ruotsalainen, Markku Rytkönen, Taisto
Saarenpää, Arvo Tikkala, Jorma Tourunen ja Juha Vaarala sekä Soili Järvelä, Eila
Saarenpää, Ritva Tourunen, Maire Tikkala, Pirjo Saari, Kaisa Vaara ja Sari
Hirvaskari.
Petäjäisen Pyytömiehet ry kiittää 50-vuotisen taipaleen aikana tutuksi tulleita
maanomistajia, jäseniä, metsästysseuroja ja muita yhteistyökumppaneita
kuluneista vuosista yhteisen harrastuksen parissa.
Poimintoja vuosien 2005 - toiminnasta
Vuokralla
ollut hirvitalli saatiin ostettua Pyytömiesten omistukseen v. 2006. Tallilla
onkin tehty paljon uudistuksia ja parannuksia. Vuodesta 1996 lähtien
puheenjohtajana toiminut Martti Tiuraniemi päätti luopua tehtävästä ja
v. 2007 uudeksi puheenjohtajaksemme valittiin Markku Rytkönen. Vuonna 2007 seura
osallistui Kesähurrikas-tapahtumaan järjestämällä onkikisat Petäjäisen
uimarannalla ja varsinkin lasten sarjassa osallistujia oli runsaasti. Muutenkin
v. 2007 kalastusjaosto järjesti runsaasti tapahtumia jäsenistölle. Vuonna 2008
puheenjohtajaksemme vaihtui Jorma Tourunen.
Seuran puheenjohtajina ovat toimineet
